Ei kohdevarastointia vaan oikeaa aktiivisuutta: Laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (7 §) on selvä lähtökohta: ”Välitysliikkeen on suoritettava välitystehtävä ammattitaitoisesti, huolellisesti ja hyvää välitystapaa noudattaen sekä ottaen huomioon toimeksiantajan ja myös tämän vastapuolen edut. Välitysliikkeen suorituksen tulee myös vastata siitä markkinoinnissa annettuja tietoja.”

Edelleen todetaan samassa normissa: ”Välitysliikkeen on ryhdyttävä suorittamaan välitystehtävää viivytyksettä toimeksiantosopimuksen tekemisen jälkeen, paitsi milloin toimeksiantajan etu vaatii, että välitystehtävän suorittaminen aloitetaan myöhempänä ajankohtana.”

Hyvä välitystapa: Kiinteistönvälitysalalla on alan omin toimin laadittu Ohje hyvästä välitystavasta (www.hyvavalitystapa.fi). Seuraavassa muutamia hajapoimintoja tältä saralta.

Huolellisuusvelvollisuus: Välittäjä on toimessaan sekä toimeksiantajan että tämän vastapuolen luottohenkilö, jonka tulee ottaa huomioon myös toimeksiantajansa vastapuolen etu. Tämä ei ole aina käytännössä helppoa, koska kauppaa suunnittelevilla osapuolilla voi olla isojakin näkemyseroja. Välittäjän tehtävänä on olla tässä ”kauppapullataikinassa” hiivaan roolissa ts. saada omalla toiminnallaan aikaan kauppaan johtava kompromissi osapuolten kesken. Aina tämä ei kaupan osapuolten mielestä onnistu – seurauksena on reklamaatioita välitysliikkeen suuntaan.

Asiakas tulee tunnistaa: Välitysliikkeen on aina ennen asiakassuhteen aloittamista tunnistettava asiakas. Tunnistaminen tulee myös dokumentoida lainsäädännön määräämistä asiakirjoista. Myös asiakkaan puolesta toimiva on tunnistettava. Tunnistamistiedot on säilytettävä luotettavasti. Tunnistamisvelvoite tulee rahanpesulainsäädännöstä eikä velvollisuudesta tunneta juurikaan poikkeuksia.

Välittäjä on informaation keskus: Lainsäädännössä välittäjälle asetetaan niin selonotto- kuin tiedonantovelvollisuus – sekä toimeksiantajan että tämän vastapuolen suuntaan. Nämä kaksi toisiaan täydentävää velvollisuutta ovat yksi välittäjän keskeisimmistä tehtävistä matkalla kohti turvallista asuntokauppaa. Välitysliikkeen tuottamukseen perustuva vahingonkorvausvastuu on hyvin pitkälle sidoksissa em. velvollisuuksien täyttämiseen.

Kohteen hinnan ja myyntiajan arvioimisesta: Kohteen hinta tulee hyvän välitystavan mukaan arvioida realistisesti. Tavoitteena tulee olla sellainen arvio hinnasta, jolla kauppa normaalilla markkinoinnilla ja aktiivisuudella voidaan saavuttaa. Hyvän välitystavan mukaista ei ole arvioida kohteen hintaa korkeammaksi kuin sen todennäköinen kauppahinta on vain, jotta välitysliike saisi kohteen myyntiinsä – väsyttääkseen sitten toimeksiantajan toistuvilla hinnanalennuspyynnöillä.

Myös kohteen myyntiaika tulee arvioida realistisesti. Tämän toiminnan tulee perustua lähtökohtaisesti tilastollisiin keskiarvoihin.

Asiakas laadun arvioijana: Nykymaailmassa palaute välitysliikkeen toiminnasta ja etenkin moraalista liikkuu sähköisissä palautekanavissa todella nopeasti. Tässä maailmassa asiat kerrotaan joskus tosiasioihin perustuvina, mutta toisinaan asiat saavat siellä aivan muun kuin tosiasioita vastaavan muodon. Välitysliikkeellä on hyvä mahdollisuus välttää negatiivinen käsittely tässä maailmassa – noudattamalla tinkimättömästi hyvää välitystapaa ja hoitamalla saapuneet reklamaatiot pikaisesti ja ammattimaisesti. Tällaiseen toimintaan haastan kaikkia alalla toimivia.

Pekka Linna, varatuomari, LKV