Välittäjän tulee tuntea asiakkaansa
Länsimaissa ei säädöstasolla suosita rikoksella hankitun rahan kulkeutumista lailliseen järjestelmään (rahanpesua) eikä terrorismin rahoittamista. Tätä toimintaa säätelee ns. rahanpesulaki, jossa on varsin tarkkoja säännöksiä tällaisen ei-toivotun toiminnan estämiseksi.
Rahanpesulaki koskee myös kiinteistönvälittäjän toimintaa. Välitysliikkeen ja sen lukuun toimivan tulee aina ennen asiakassuhteen aloittamista tunnistaa asiakkaansa todentamalla hänen henkilöllisyytensä. Henkilöllisyys todentamiseen ei sovi mikä tahansa asiakirja, vaan henkilöllisyys tulee todentaa hyväksytystä henkilöllisyystodistuksesta. Tällaisia asiakirjoja ovat mm. suomalainen ajokortti, passi, kuvallinen Kela-kortti, poliisiviranomaisen antama henkilökortti sekä hiukan eksoottisemmat muukalaispassi tai pakolaisen matkustusasiakirja. Kahden viimeksi mainitun käyttäjät ovat harvemmin osallisia asuntokauppoihin, mutta näinkin voi käydä. Tunnistamisvaatimus koskettaa toisaalta myös toimeksiantajan puolesta toimivaa (mm. valtuutettua, edunvalvojaa).
Pelkkä tunnistaminen ei riitä, vaan välitysliikkeen tulee dokumentoida tunnistaminen ts. säilyttää tunnistamistiedot luotettavasti. Tämä tapahtuu käytännössä joko kirjaamalla tiedot asianomaiseen kohtaan välitysasiakirjoihin taikka ottamalla & säilyttämällä tunnistamisasiakirjan kopio asiakirja-aineistossa.
Oikeushenkilön henkilöllisyys todennetaan luotettavalla asiakirjalla. Oikeushenkilöitä ovat erilaiset yhteisöt ja säätiöt. Luotettavana asiakirjana pidetään esim. kaupparekisterin otetta taikka muuta vastaavaa otetta julkisesta rekisteristä. Lisäksi oikeushenkilön edustajana toimiva luonnollinen henkilö tulee tunnistaa sekä tunnistaminen dokumentoida edellä mainitulla tavalla.
Asiakkaana pidetään myös toimeksiantaja vastapuolta ts. ostajakandidaattia tarjousvaiheessa ja ostajaa itse kaupanteossa. Näiden osalta tunnistaminen tapahtuu aivan samoilla asiakirjoilla kuin toimeksiantajankin osalta, ja tunnistamistiedot tulee myös säilyttää välitysliikkeen asiakirjoissa.
Tunnistamis- ja dokumentointivaatimus on ehdoton: Vaikka toimeksiantaja ja/taikka ostaja olisi välittäjän tuntema, ei tunnistamiseksi riitä tunnettu-kirjaus. Tämä aiheuttaa joskus käytännön elämässä sekä kiusallisia että joskus hauskojakin tilanteita. Tunnistaminen on kuitenkin säädetty tietyn tavoitteen turvaamiseksi – estämään rikollista toimintaa. Kukapa meistä haluaisi, että joku meidän nimissä tekee tarjouksia puolestamme erilaisista kohteista. Taikka, että tarjoukseen hyväksyvää vastausta tarjouksen tehneelle välitettäessä havaitaan, ettei tällaista henkilöä oikeasti ole olemassakaan. Näin on joskus käynyt, ja hyvä kauppa jäänyt tekemättä.
Siispä kohdettasi välitysliikkeelle myyntiin antaessasi ja myynnissä olevaa kohdetta halutessasi, varaudu tunnistamiseen ja domumentointiin ottamalla mukaasi virallinen henkilöllisyystodistus. Näin kauppa ei jää ainakaan tästä asiasta kiinni. Kiinteistönvälittäjä ei vaadi asiakirjaa nähtäväkseen kiusalla, vaan lain vaatimana. Kiinteistökaupassa viimeistään julkinen kaupanvahvistaja haluaa nähdä tunnistamisasiakirjan.
Pekka Linna, varatuomari, LKV
