Tarjous on signaali kaupantekohalukkuudesta: Tarttumatta aivan tiukasti ns. Oikeustoimilain (228/1929) tarjouksia koskeviin säännöksiin, voidaan asunto/vapaa-ajankohteen kaupan prosessin sanoa alkavan yleensä tarjouksesta. Tarjouksesta on yksityiskohtaisia säännöksiä Hyvän välitystavan ohjeistuksesta, joihin en tässä myöskään enemmälti puutu. Käsittelen tässä yhteydessä muutamia ajatuksia tästä ostohalukkuuden signaalista.

Mitä tahdonilmaisua voidaan kv-maailmassa pitää tarjouksena? Usein ajatellaan, että kannanotto mahdolliseen kauppahinnan suuruuteen olisi tarjous. Näin ei suinkaan ole, sillä tarjous on sellaisilla ajatuksilla ja ehdoilla varustettu tahdonilmaisu, että sen perusteella voi ulkopuolinen laatia kauppakirjan. En ole vielä törmännyt kauppakirjaan, jossa olisi kaupan kohteen, osapuolten ja vastikkeellisen luovutustarkoituksen lisäksi vain kauppahinta. Tarjouksessa tulee siten ottaa kantaa muihinkin kaupan ehtoihin. Tällaisia tarjoukseen sisällytettäviä asioita ovat ainakin omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen, sopimus erilaisista kaupan kohteeseen liittyvistä kustannuksista, sopimus kaupan kohteen kunnosta, kaupan kohteeseen kohdistuvista rajoitteista (esim. panttaukset), liittymät, vaaranvastuun siirtyminen jne.

Tarjouksessa voi olla myös ehtoja: Moniulotteisessa maailmassa monet tarjoukset sisältävät erilaisia ehtoja: on ehto kaupan kohteen kuntoon liittyen; on ehto oman asunnon myymisestä ja on ehto rahoituksen saamisehto. Kauppa syntyy vasta, kun tällainen ehto poistuu. Kohteen omistava voi pidättää itsellään oikeuden tällaisen ehdollisen tarjouksen hyväksyessään ottaa vastaan muitakin tarjouksia. Tarjoajan on tällaisessa tilanteessa ymmärrettävä mahdollisen kauppansa olevan tietynlaisen epävarmuuden alainen.

Kiinteistönvälittäjän rooli ja vastuu: Välittäjän tulee kertoa niin toimeksiantajalleen kuin tämän vastapuolelle tarjouksen ja sen hyväksymisen merkitys. Välittäjällä on aina kirjallisen dokumentin varaan rakentuva näyttötaakka kertomastaan. Luonnollisesti välittäjällä tulee olla olemassa kirjallinen tarjous, jos hän niin asiakkaalle ilmoittaa.

Välittäjällä on oikeus, mutta ei velvollisuutta kertoa mahdollisen kilpailevan tarjouksen tekijälle jo saamansa tarjouksen sisältö – tarjouksen tekijää taikka tekijään liittyviä asioita lukuun ottamatta. Tällä välittäjän harkinnassa olevalla oikeudella edistetään fiksua ja ammattimaista kaupantekoprosessia, mutta sen käyttö on osattava tehdä pieteetillä.

Tehty tarjous lähtökohtaisesti sitoo: Länsimaisessa oikeusjärjestelmässä sopimukset sitovat. Suomen lainsäädännössä on erotettava irtaimistosta tehdyn tarjouksen ja kiinteistöstä tehdyn tarjouksen ero, koska kiinteistövaihdannassa on tiukka muotovaatimus. Ammattitaitoinen välittäjä osaa opastaa asiakastaan tarjouksen merkityksen ymmärtämisessä sekä asiakkaan haluaman tarjouksen tekemisessä.

Kesä on piristänyt asunto- ja mökkikauppaa: Kevään aikana markkinaa säikäyttänyt koronapandemia on alkanut hellittää maassamme. Odotamme vilkasta tarjousten tekemistä eri tyyppistä kohteista sekä niiden seurauksena hyvää kauppakesää 2020!

Pekka Linna, varatuomari, LKV