Vuosikymmenien ajan on Suomessa ollut mahdollisuus tietyin lainsäädännössä määritellyin edellytyksin myydä oma asunto tuloverotuksellisesti verovapaasti. Tämä on ollut merkittävä poikkeus tuloverolainsäädännön luovutusvoittojen yleisestä verollisuudesta.

Ylin verolainsäädännön soveltamispäätöksiä antava elin (KHO) on antanut päätöksensä liittyen omaksi kodiksi tarkoitetun asunnon vuokrauksen vaikutukseen oman asunnon myynnin verovapauteen. Päätöksessään KHO katsoi, että alle kahden (2) vuoden aikaisen omistuksen aikana tapahtunut asunnon vuokraaminen katkaisee verovapaudelle asetetun oman käytön yhtäjaksoisuusajan. Suomeksi sanottuna vuokraus katkaisee verovapaudelle omistusedellytyksen lisäksi vaadittavan kahden vuoden yhtäjaksoisen asumisen ajan.

Laissa säädetyt verovapaudet ovat poikkeuksia yleisestä verovelvollisuudesta. Vanhastaan näitä poikkeusnormeja on oikeuskäytännössä tulkittu suppeasti ts. kohtuullisen tiukasti sanamuotonsa mukaisesti. Tämä kanta on perusteltu, sillä länsimaisessa oikeusjärjestelmässä lainsäätäjä on se taho, joka ratkaisee verollisuuden ja verottomuuden rajan. Tämän lainsäätäjän viimekätisen roolin soisi jatkuvan tulevaisuudessakin.

KHO ei ole muuttanut tuloverolain oman asunnon myynnin verovapaudelle asetettuja edellytyksiä: Siis kahden vuoden yhtäjaksoisen omistuksen aikana tapahtunutta kahden vuoden yhtäjaksoista omistajan taikka hänen perheenjäsenensä asumista asunnossa. Ja yli 50 %:n omistamista ja asuinkäyttöä asunnosta. Edelleen KHO:n päätös ei muuttanut sitäkään realiteettia, että asunnon käytöllä muuhun tarkoitukseen kuin omaan asuinkäyttöön ei ole merkitystä jatkossa, jos vaadittu kahden vuoden yhtäjaksoinen/päällekkäinen omistus & asuminen ovat edellytyksinä jossakin vaiheessa historiassa toteutuneet.

Verovapauden turvaavan lainsäädännön tarkoituksena ei ole tuottaa verovapautta alle kaksi vuotta omistetuissa asunnoissa, joita käytetään muuhun kuin omaan taikka perheenjäsenten asumiskäyttöön. Vuokraamalla asuntoa tämän kahden vuoden ”ensimmäisen” jakson aikana, saa maksaa veron mahdollisesta luovutusvoitosta normaaliin tapaan.

Monin paikoin maatamme elämme olosuhteissa, joissa asunnon myynnistä ei valitettavasti tule voittoa. Pikemminkin on kyse siitä, missä vaiheessa ja kuinka paljon myynti kustannuksineen aiheuttaa tappiota. Asunnon sijaintia on vaikeaa muuttaa, mutta muuten asunnon omistaja voi turvata omituksena arvoa pitämällä asunnostaan remonteilla sekä muuten huolellisella asumisella hyvää huolta.

Suomessa on meneillään asuntojen arvojen eriytyminen, joka näkyy myös Itä-Suomessa. Tässäkin suhteessa markkinatalous toimii – tarjonta ja kysyntä määrittelevät aina asunnon kunkin hetken oikean hintatason. Tämä haastaa suomalaista asumista sen molemmissa ”päissä” – niin kasvukeskuksissa kuin vähemmän toimeliaisuuden alueilla.

Pekka Linna, varatuomari, LKV