Hyvän välitystavan lähtökohta: Kv-liikkeen on kohdetta markkinoidessaan annettava ostajalle kaikki ne tiedot, jotka saattavat vaikuttaa kaupasta päättämiseen. Lähtökohta erilaisten tietojen kertomiseen on selvä, mutta itse vaatimus ”kaiken” ja kaupan päättämiseen ”vaikuttavan” tiedon antamisesta on itsessään tulkinnallinen. Arkielämässä eteen tulevat tiedon tarpeet ja eri kerrottavat asiat haastavat kv-alan ammattilaistakin velvollisuutensa täyttämisessä.

Maksukyvyttömyys: Myyjän heikolla taloudellisella tilanteella on selvä vaikutus ostajan mahdollisuudella saada mahdollisessa kaupan kohteen virhetilanteessa korvausta virheestä. Tästä syystä myyjän maksukyvyttömyydestä tietoisen välittäjän on kerrottava tästä asiasta ostajalle ennen sitovan ostotarjouksen tekemistä.

Häiriötekijät kohteessa taikka sen ympäristössä: Jos kv-liike saa kohdetta markkinoidessaan tiedon kaupan kohteeseen liittyvistä asumista objektiivisesti arvioiden haittaavista häiriötekijöistä, on niistä kerrottava ostajalle.

Tuossa hyvän välitystavan ohjeen kohdassa on ensimmäisessä kappaleessa mainittuakin enemmän tulkinnallisia termejä: ”objektiivisesti”, ”haittaavista” sekä ”häiriötekijöistä”. Elämässä tulee usein eteen tilanteita, joissa aivan tavan mattimeikäläinenkin kokee asunnossa taikka sen lähiympäristössä kaikkien em. kolmen edellytyksen täyttyvän: Miten olisi puhallinsoitinta/viulua tunteja naapurissa soitteleva asukas? Entä useamman yötä päivää seinän takana haukkuvan koiran omistajan naapuriksi asettuminen? Miten naapureista yli-innokkaasti kiinnostunut yksineläjä jokapäiväisillä kirjelapuilla postilaatikkoon?  Suomalainen on verrattain kekseliäs keksimään keinoja ärsyttää/savustaa naapuri hermoromahduksen/muuton partaalle. Entäpä, jos naapuri juurikin haluaa antaa asuntonsa myyntiin päästäkseen eroon em. tyyppisistä naapureistaan?

Mitä ja miten sitten kertoa vaikuttavista seikoista: Kaikki edellä mainitut tilanteet vaativat välittäjältä ammattitaitoa ja pelisilmää. Myyjä ei luonnollisestikaan useinkaan halua häiriötekijöiden esille ottamista, jotta asunnon myynti ei esty em. syistä. Ostaja taasen olettaa saavansa kaikki ne tiedot, joilla on vaikutusta ostopäätökseen.

Kokemus erilaisista elämäntilanteista sekä aivan suomalainen perusrehellisyys auttavat välittäjää välttämään pahimmat informaatiokarikot. Asunnossa aistinvaraisen katselmuksen tekeminen sekä toimeksiantajan huolellinen haastattelu yhdistettynä huolelliseen asioiden ylös kirjaamiseen sekä esitteelle siirtämiseen auttavat asiassa eteenpäin.

Aina ei kuitenkaan näissäkään asioissa voi onnistua. Näissä tapauksissa punnitaan jälkikäteen välittäjän selonotto- ja tiedonantovelvollisuuden täyttämistä. Joskus ajaudutaan valitettavasti pitkiinkin selvitys- ja korvausprosesseihin. Näiden välttämiseksi on hyvä olla rehellinen ja kertoa kaikki kauppaan vaikuttavat asiat kaikille kauppaprosessissa mukana oleville.

Pekka Linna, varatuomari, LKV