Esitteen roolista yleensä: Asunnon esittelyssä – olipa kyseessä yhtiömuotoisessa rakennuksessa sijaitseva taikka kiinteistöllä sijaitseva asunto – tulee olla aina saatavilla esite. Esitteessä on oltava Asuntomarkkinointiasetuksessa mainitut tiedot sekä muut ostajan ostopäätöksen kannalta olennaiset tiedot. Koska esite on keskeisin tietolähde asunnon ostajalla ja myös kiinteistönvälitysliikkeen vastuulle, on se laadittava huolellisesti.

Muutokset esitteessä ja toimeksiantajan tarkastusmahdollisuus: Esite tulee aina ennen markkinoinnin aloittamista toimittaa toimeksiantajalle mahdollisia kommentteja varten. Kanavana tähän kommenttimahdollisuuteen voi nykyään olla myös sähköposti. Jos asuntoa välitettäessä kohteen tiedot muuttuvat merkityksellisellä tavalla, tulee välittäjän laatia uusi esite.

Velkakiinnitykset – kiinteistössä: Toisinaan ollaan tilanteessa, jossa toimeksiantaja ei halua, että hänen kiinteistöönsä vahvistetut velkakiinnitykset kirjataan esitteelle. Syynä on useimmiten se, että kiinteistön omistaja ei halua antaa ostajakandidaatille vaikutelmaa, että hänellä on kiinnitysten verran velkaa. Velkakiinnityksillä ja konkreettisella velalla ei välttämättä ole mitään tekemistä keskenään – kiinteistöönhän voidaan hakea ja vahvistaa miten paljon kiinnityksiä tahansa. Toisaalta kiinnitykset ovat nykyisein kiinteistöihin sovellettavan maakaaren mukaisesti voimassa, kunnes ne mahdollisesti kuoletetaan. (Aikaisemman maakaaren aikana kiinteistön kiinnityksiä ”dokumentoineet” haltijavelkakirjat olivat voimassa uudistamatta 10 vuotta kerrallaan.)

Velkakiinnitykset – kiinteistön esitteessä: Asuntomarkkinointiasetuksen 6 ja 7 § edellyttävät, että kiinteistön esitteessä on mainittuina mm. kiinnitykset ja muut rasitukset ja rasitteet. Lainsäädäntöä ja hyvää välitystapaa noudattava välitysliike ei voi jättää kiinteistöön vahvistettuja velkakiinnityksiä ilmoittamatta. Asia on yksiselitteisen selkeä.

Käytännön informaatio – ostajalle: Arkisen välitystehtävän keskellä välittäjän on hyvä kertoa kiinteistöstä kiinnostuneelle ostajalle, että hän ei voi joutua ulosmittaamattomassa kiinteistössä vastuuseen kiinteistön omistajan mahdollisista veloista. Edelleen ostajalle on syytä kertoa, että panttikirjat eivät kuvaa kiinteistön omistajan mahdollista velkaa eikä sen määrää. Ostajalle on hyvä kertoa, että panttikirjat ovat ”odottaneet” häntä: hän saa kaupan yhteydessä vastikkeetta ja myyjän sitoumuksista vapaina valmiita asiakirjoja – joiden vahvistuttaminen kiinnityksistä vapaaseen kiinteistöön muuten aiheuttaisi hänelle kustannuksia.

Rehellisyydellä ja avoimuudella kauppoihin: Asuntokauppa on yksi ihmiselämän suurimmista kaupoista. Siksi sen tekemisessä kaupan osapuolten rehellisyydellä ja avoimuudella vältetään myöhemmät ”parran turinat”. Kaupan tekeminen on sitä paitsi kokemuksen mukaan helpompaa olosuhteissa, jossa kaikki mahdollinen ja päätöksen tekemiselle olennainen tieto on saatavissa. Jaetaan tietoa ja tehdään kauppaa – tosissaan, mutta ei tosikkomaisesti.

Pekka Linna

varatuomari, LKV

<< Palaa Juristin näkökulma blogiin