Olipa kerran mies, joka päätti tehdä rahaa asunnoilla: Hän osti omalla tontilla sijaitsevan ison rakennuksen, johon hän remontoi kahdeksan asuntoa. Kokonaisuudesta muodostettiin asunto-osakeyhtiö, jolla oli isohko yhtiölaina. Yhtiön omistaman rakennuksen huoneistojen hallintaa varten painatettiin osakekirjat, joita mies myi edullista asuntoa tarvitseville. Kaupat tehtiin pienellä kauppahinnalla ja isolla yhtiölainaosuudella. Yhtiön omistama kiinteistö rakennuksineen pantattiin pankille yhtiölainan maksun vakuudeksi. Koska osakkaat halusivat edullista asumista, valittiin hankkeen puuhamies isännöitsijäksi. Samalla hän lupasi hoitaa kirjanpidon . Pari innokkainta osakasta valittiin kahvi ja pulla-palkalla tilintarkastajiksi.

Yhtiössä oli siis kaksinkertainen kirjanpito ja yksinkertainen tilintarkastus, jota remonttimies käytti hyväksi: Siihen aikaan pankkien perintätoiminta ei ollut kovinkaan tehokasta, joten hän keräsi osakkailta tulleet yhtiölainamaksut omaan taskuunsa lyhentämättä lainaa.

Jossakin vaiheessa pankissa herättiin: Yhtiön omistama kiinteistö rakennuksineen myytiin eräälle sijoittajalle, ja osakkailla oli käsissään arvottomaksi muuttuneet osakekirjat. Osakekirjoissa mainittua hallinnan kohteena olevaa huoneistoa ei asunto-osakeyhtiön omistuksessa enää ollut. Remonttimies oli tehnyt samanlaista bisnestä muuallakin ja hän oli muuttanut rahat mukanaan ulkomaille.

Edellä mainittu tapaus on karrikoitu esimerkki, miten huonosti asiansa hoitavassa asunto-osakeyhtiössä pahimmillaan voi käydä. Ihminen ostaa helposti sitä, mitä silmillään konkreettisesti havaitsee: Kerros- taikka rivitaloasuntoa, johon on juuri mahdollisesti tehty pintaremontti. Toisinaan tässä ostoprosessissa jää kokonaan tutkimatta kaupan kohteena olevien osakkeiden pohjana olevan asunto-osakeyhtiön tila. Tapetteja tärkeämpi on kysymys, miten asunto-osakeyhtiö on hoitanut taloutensa ja omistamansa rakennuksen remonttiasiat .

Tapettia saa edullisesti osakekirjojen omistuksen nojalla hallinnoitavan asuinhuoneiston pintaremonttiin. Asunto-osakeyhtiön vastuulla olevan rakennuksen peruskorjaustyyppisissä remonteissa puhutaan aivan muunlaisista rahapanostuksista.

Asunto-osakeyhtiö kattaa kaikki kustannuksensa sen osakkailta perittävällä yhtiövastikkeella. Vain harvalla asunto-osakeyhtiöllä on osakkaiden ulkopuolista tulovirtaa tuottavaa tahoa, esimerkiksi yhtiön omistaman liikehuoneiston vuokralaista vuokratuloineen.

Ennen tarjouksen tekemistä on syytä tutkia yhtiön isännöitsijäntodistus, yhtiön pelisäännöt kertova yhtiöjärjestys sekä yhtiön viimeksi vahvistettu tilinpäätös tarkasti. Tällaisella toiminnalla saadaan aikaan turvallinen asuntokauppa sekä vältetään kaupan jälkeiset taloudelliset yllätykset riitoineen.

Pääosa talousalueemme asunto-osakeyhtiöistä on sellaisessa kunnossa, että niistä on turvallista ostaa asunto. Omaan elämäntilanteeseen sopiva asunnonvaihtotarve kannattaa toteuttaa suhdanteesta riippumatta.

Pekka Linna, VT, LKV